Miltä näkemäsi mediasisältö tuntuu – ja missä se tuntuu? Millä tavalla luontokuvan sävy tai valaistuksen värilämpötila vaikuttaa kokemukseen? Entä mitä tekoäly saa analysoida tunteistamme?
Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman muistutti tuoreessa tilaisuudessa tapahtumien merkityksestä paitsi elämyksinä myös yhteiskunnallisina ja taloudellisina voimatekijöinä. Tapahtuma-ala ei ole vain kulttuuria – se kattaa myös yritystapahtumat, seminaarit ja messut. Nämä kohtaamiset synnyttävät aluetaloudellista kasvua ja mahdollistavat verkostojen rakentumisen, jota ei digitaalisesti korvata.
Kohtaamisten vaikuttavuutta tarkasteltiin tunnetasolla. Turun yliopiston projektitutkija Heidi Laine esitteli tutkimustuloksia, joissa analysoitiin luontomedian tunnevaikutuksia. Luontokuvien ja -videoiden katselu herättää kehollisia tuntemuksia – erityisesti rauhalliset ja kiihdyttävät luontoelementit saavat aikaan voimakkaita kokemuksia. Keholliset reaktiot kertovat siitä, että visuaaliset ärsykkeet vaikuttavat syvällisesti: tutkimuksen mukaan myös kaupunkimaisemat voivat rauhoittaa, kunhan ne ovat visuaalisesti harmonisia.
Myös tilan visuaalinen ilmapiiri vaikuttaa kokemukseen. Katariina Pajuranta Turun AMK:sta tutki värilämpötilan vaikutusta tilan miellyttävyyteen. Koehenkilöt arvioivat tauko- ja toimistotilojen sekä olohuoneen valaistuksia eri värilämpötiloilla (3500K–7500K). Yllättäen 4500K koettiin miellyttävimmäksi, vaikka aiempi kirjallisuus ehdotti pehmeämpää 3500K:ta. Tutkimus toteutettiin laboratorio-olosuhteissa, joten jatkotutkimus autenttisissa tiloissa voisi paljastaa lisää. Valaistuksen hienovarainen säätely voi tulevaisuudessa jopa ohjata ihmisiä liikkumaan tiloissa toivotulla tavalla.
Päivän kokonaiskuvaa täydensi Samuel Raunion katsaus tekoälyasetukseen ja sen vaikutuksiin tutkimus- ja kehitystoiminnassa. EU:n uusi sääntely rajoittaa etenkin järjestelmiä, jotka tunnistavat tai analysoivat tunteita. Tämä tuo mukanaan tärkeän kysymyksen: mitä teknologialla saa mitata, ja missä kulkee eettinen raja ihmisen tunne-elämän hyödyntämisessä?
Päivän päätteeksi katse suunnattiin tulevaan. Tulevaisuustyöpajassa osallistujat pohtivat pienryhmissä, millainen on tilallinen kokemus viiden vuoden kuluttua. Esille nousivat yhä yksilöllisemmät, muuntojoustavat ja emotionaalisesti puhuttelevat tilaratkaisut, joissa digitaalisuus ja elämyksellisyys yhdistyvät saumattomasti. Tällaisen vision toteutuminen edellyttää yrityksiltä uudenlaista asiakasymmärrystä ja panostusta käyttäjälähtöiseen suunnitteluun. Tutkimukselta kaivataan tarkempaa tietoa ihmisen tilakokemuksesta, kehon ja tunteiden reaktioista sekä aistikokemusten mittaamisesta. Yhteistyötä tarvitaan yli toimialarajojen: tutkimuksen, yritysten ja teknologiaosaajien on rakennettava yhteistä kieltä ja konkreettisia kehitysalustoja, joissa tulevaisuuden tilakokemuksia voidaan kehittää ja testata yhdessä.
Yhteinen viesti oli selvä: tunteet ja kokemukset ovat keskiössä. Oli kyseessä sitten hytti, hissi tai ruokakauppa. Mutta niiden tutkiminen ja hyödyntäminen edellyttävät paitsi ymmärrystä, myös vastuullisuutta.
